KTI julkaisi eilen Erikoissijoitusrahastokatsauksen, kevät 2026.
Raportissa nostetaan vahvasti esille, että tiedonhallinnan ja raportoinnin laadun parantaminen on elintärkeää, jotta viime vuosina kärsinyt sijoittajaluottamus saadaan palautettua. Lue mitkä neljä seikkaa ovat katsauksen keskeisimpiä huomioita näihin teemoihin liittyen:
1. Tulevat sääntelymuutokset ja viranomaisraportointi
- Lainsäädännön muutos: AIFM-direktiivin muutosten takia Kiinteistörahastolaki kumotaan ja sääntely siirretään Lakiin vaihtoehtorahastojen hoitajista. Tämä kiristää rahastojen hallinto- ja raportointivaatimuksia.
- Fiva-raportoinnin aikataulu: Uuden sääntelyn mukainen virallinen raportointivelvollisuus Finanssivalvonnalle (Fiva) käynnistyy keväällä 2027.
- Likviditeettityökalujen raportointi: Jatkossa rahastojen on dokumentoitava kaikki käytössä olevat likviditeetinhallinnan työkalut suoraan rahaston sääntöihin ja ilmoitettava näiden poikkeuskeinojen käytöstä Finanssivalvonnalle välittömästi.
2. Läpinäkyvyys ja datan proaktiivinen jakaminen
- Sääntelyminimin ylittäminen: Raportti neuvoo rahastoja julkaisemaan proaktiivisesti ja vapaaehtoisesti laajempaa tietoa kiinteistösalkuistaan ja yksittäisistä kohteistaan.
- Arvonmääritysparametrien avaaminen: Sijoittajille tulisi jakaa yhä yksityiskohtaisempaa dataa niistä parametreista, jotka vaikuttavat arvonmääritykseen (esim. diskonttokorot, tuottovaatimukset ja tarkat kassavirtaoletukset). Tämän datan avulla sijoittajat pystyvät muodostamaan itsenäisen käsityksen rahaston todellisesta arvosta.
- Vertailtavuuden tukeminen: Informaation ja koko markkinan läpinäkyvyyden merkittävä lisääminen nostetaan esiin parhaana ja tehokkaimpana keinona tukea rahastojen analysointia ja keskinäistä vertailtavuutta.
3. Arvonmäärityksen haasteet ja "informaatioviive"
- Markkinaevidenssin vähäisyys: Tiedonhallinnan merkittävin haaste vuosina 2023–2024 oli dramaattisesti laskenut transaktiovolyymi. Tämä johti siihen, että arvioitsijoiden käyttöön kertyi poikkeuksellisen vähän toteutuneisiin kauppoihin perustuvaa numeerista näyttöä ("markkinaevidenssiä").
- Viiveellä reagoiva data: Koska kiinteistöjen arvonmääritys pohjautuu pitkälti aiempiin toteutuneisiin kauppoihin, järjestelmässä on sisäänrakennettu informaatioviive. Tämä tarkoittaa, että markkinoiden käänteet – niin laskut kuin nousut – näkyvät rahastojen arvoissa aina viiveellä, joka on lisäksi vaihdellut merkittävästi eri rahastojen ja eri kiinteistösektorien välillä.
- Arvioitsijoiden kierrätys ja monipuolistaminen: Datan ja arviointien luotettavuuden parantamiseksi raportti ehdottaa hyvänä käytäntönä sitä, että rahastot voisivat käyttää eri salkun osien arvioinnissa useampia arviointiyhteisöjä laajemman näkemyksen saamiseksi tai kierrättää arvioitsijoita säännöllisin väliajoin.
4. Johdonmukaisuus viestinnässä
Käytäntöjen yhtenäistäminen: Yksi selkeä vaatimus rahastoille on, että niiden likviditeetinhallinnan mekanismien tulee olla etukäteen määriteltyjä ja läpinäkyvästi viestittyjä, ja niiden on oltava täysin yksiselitteisen johdonmukaisia rahaston arvonmääritys- ja raportointikäytäntöjen kanssa. Näiden osa-alueiden on toimittava saumattomasti yhteen.
Nykyiset haasteet ja tulevat muutokset huomioiden kuinka hyvin raportointisi toimii? Katsotaan yhdessä kuinka voit säästää aikaa ja parantaa laatua prosessia automatisoimalla!
.png)
