Lähestymme marraskuun loppua ja muutamien viikkojen päässä häämöttävää joulutaukoa, joka varmaan tulee itse kullekin tarpeeseen. Tässä vaiheessa on hyvä katsahtaa hieman taaksepäin ja vetää yhteen niitä teemoja, jotka ovat pintautuneet syksyn tapahtumissa niin kotimaassa kuin muuallakin. Tiivistän seuraavassa lyhyeen, mitä jäi päällimmäisiksi tuntemuksiksi niin lokakuun Exporealista Saksasta kuin kotimaan marraskuun tapahtumista Recotechistä sekä Kiinkon vuosiseminaarista.

Kaiken koetun ja nähdyn syksyltä voi tiivistää yhteen: takaisin asset managementiin. Mistä siis on kyse?

Lyhyesti todettuna kiinteistösijoittaminen on nauttinut poikkeuksellisen lihavista viime vuosista. Aikaa lihapatojen ääressä on edesauttanut poikkeuksellisen alhainen korkotaso, mikä sekin on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Hieman kärjistäen, kuka tahansa on voinut menestyä nollakorkoisessa tai matalan korkotason ympäristössä. Nyt tilanne on muuttunut – ja varsin dramaattisesti. Tällä hetkellä kuulen tuntemiltani kiinteistösijoittajilta samaa tarinaa siitä, kuinka pankkirahoituksen hinta ja erityisesti saatavuus on huonontunut dramaattisesti – erityisesti hiemankin kehitysriskiä sisältäville kohteille ja hankkeille. Onko rahoituksen ydintalvi saapumassa?

Lisäksi toimistokiinteistöjen käyttöasteet eivät olleet ehtineet palautua Korona-kriisiä edeltäneelle tasolle (johon ne tuskin edes palaavatkaan) kun jo  uusi kriisi iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on johtanut Euroopan ennennäkemättömään energiakriisiin, ja inflaatio on noussut tavalla, mitä ei ole koettu sitten 70-luvun energiakriisin. Korkotaso ja kohoavat kustannukset yhdistettynä kysynnän hiljentymiseen on alalle myrkyllinen yhdistelmä.

Mitä tämä tarkoittaa kiinteistösijoittamiselle?

”Katse takaisin kiinteistöön / Back to basics”

Mitä tulee kiinteistösijoituksiin ja varainhoitoon, katse palaa nyt tiukasti takaisin kiinteistöön, sen käyttäjiin ja vuokralaisiin, palveluihin, korjauksiin ja kiinteistön päivittäiselämään – sekä niistä johdettuihin toiminnan kassavirtoihin.

Yksittäisten kiinteistöjen tuotot, kulut ja investoinnit ja niiden yhteenlaskettu taloudellinen tulos sekä arvonkehitys salkkutasolla erottavat jatkossa jyvät akanoista. Olennaista on nähdä ja ymmärtää mikä on kiinteistön taloudellinen tilanne, miten toiminta kehittyy ja miten toimenpiteet purevat ja vaikuttavat kehitykseen.

Niinkin tylsät perusasiat kuin tuotot ja kulut, korjaukset, nettotuoton kehitys, budjetit ja niiden seuranta, vuokrausaste, vuokratasot ja niiden kehitys, vuokralais- ja käyttäjätyytyväisyys, uudelleenvuokraukset, palvelusopimukset, jne. astuvat jälleen toiminnan ytimeen – jos ne edes ikinä poistuivatkaan sieltä. Lisää tähän vielä ESG, nettonollahiilisyys (Net Zero Carbon) ja vastuullisuudesta tulevat raportointivaatimukset niin käytännön työmäärä ja siihen tarvittava hallinnoitavan datan määrä ei ainakaan vähene jatkossa. ESG integroituu jatkossa luontaiseksi osaksi Asset managementia.

Kaikki edellämainitutkin asiat ovat kuitenkin vain termejä, suureita ja käsitteitä, jotka eivät toteudu ilman että ihmiset ovat niitä suunnittelemassa ja tekemässä. Tässä työssä aivan keskeistä on varainhoidon (Asset management) ja kiinteistömanageerauksen (Property management) välinen yhteistyö, jonka tulee mahdollistaa sujuva toiminta kiinteistön päivittäiselämässä.

Ja jotta tämä yhteistyö olisi saumatonta – tai ylipäätään mahdollista – käytetyin viestintäväline eri osapuolten kesken ei voi olla sähköposti ja tietojensiirtotapa sähköpostin Excel-liite.

Suurin osa työssä tarvittavasta datasta yhteisen, ajantasaisen kokonaiskuvan muodostamiseksi on kuitenkin usein useassa eri järjestelmässä: isännöinnin järjestelmässä, vuokrareskontrassa, huoltokirjassa, ja/tai taloushallinnon järjestelmässä. Kuinka yhteismitallistaa ja pitää tietoja ajan tasalla ilman että työssä tarvittava kokonaiskuva pirstaloituu eri lähdejärjestelmiin ja manuaalisiin prosesseihin? Onko sähköpostit ja niiden liitteet ainoa vaihtoehto?

Vastaus: ei ole! (onneksi)

Olemme ratkoneet tätä ongelmaa jo vuosia kiinteistöalan eri ohjelmistojen kanssa. Olemme luoneet valmiita rajapintoja useimpiin käytössä oleviin operatiivisiin järjestelmiin, niin kotimaassa kuin ulkomailla, esim. 

  • manageerauksen järjestelmiin, kuten Tampuuri, Haltia, Koki
  • taloushallinnon järjestelmiin, esim. Procountor, Netvisor, Fivaldi
  • Saksassa ixHaus, DATEV
  • Ruotsissa UNIT4, Vitec.

Yhdistämällä rajapinnan kautta operatiivisten lähdejärjestelmien tiedot muodostetaan ajantasainen kuva miten sijoituskiinteistöllä menee – ja kuinka hyvin varainhoito on onnistunut työssään. Antamalla vielä kiinteistöpäällikölle pääsy samaan jaettuun dataan ja kokonaiskuvaan pääsevät kaikki samalle sivulle! Ja tämä puolestaan tuo mukanaan konkreettiset hyödyt, kuten

  • kohteiden vuosisuunnitelman ja liiketoimintasuunnitelmien parempi seuranta – ja päivitys useammin kuin kerran vuodessa
  • nopeampi reagointi poikkeamiin suunnitellun ja toteuman välillä
  • parantunut budjetointi
  • tehokkaampi raportointi – ja ennen kaikkea –
  • sujuvampi yhteistyö varainhoidon ja manageerauksen välillä.

Koska joulukin on jo lähestymässä, ajattelimme toimia joulun hengessä ja tarjota jotain konkreettista vastataksemme tämän kirjoituksen huutoon: ”Takaisin Asset Managementtiin”.

Tarjoammekin Assetin kokeilujaksoa vuoden loppuun asti veloituksetta, jotta itse näet ne hyödyt, miten ajantasainen kokonaiskuva helpottaa päivittäiselämää ja tehostaa liiketoimintaa.

Jos olet kiinnostunut kokeilemaan itse, lähetä alla oleva lomake ja saat demo-tunnukset loppuvuodeksi!

 

[gravityform id=”28″ title=”true” description=”true”]